Nauti hetkestä, perkele sie omistat koiria

Joo no. Olihan se hieno ilta kun käytiin tekemässä Sumun kanssa hienot tokotreenit. Maahan tuo ei suostunut menemään (kuka nyt menis lähellekkään kylmää ja märkää maata, nih), mutta tehtiin noita perus perse(ily)harjoituksia ja eteentuloa. Eihän noi itse seuraamisjutut ja muut ollu hienoja, mutta leikkiminen! Toi leikki niin perkuleen hienosti, että meinas tippa tulla linssiin. Se oli jo ennen treenejä terästänyt olemuksensa kun olin vahingossa onnistunut painamaan meiän vinkulelua niin, että siitä oli kuulunut vingahdus. Mitään kunnon ärinämurina kiskomista tuolla ei vielä ole, mutta eipä ollut koko ajan otettaan korjaamassa ja kisoi ihan tosissaan.

Sitten ihana ylläripylläri kun äiti tuli Joikun kanssa lenkiltä, tuo kenttä missä treenattiin on meidän kodin välittömässä läheisyydessä (lue: avaa vaan portin niin pääsee siihen), joten kun Sumu oli mulla jo valmiiksi vapaana (hihna roikkui perässä) niin äitikin kaikella älykkyydellään päästi Joikun vapaaksi ja eipä siinä sitten ollut mitään, ei tähän aikaan kuitenkaan just tulis koiranulkoiluttajia... Eiku.

Tottakai siihen pölähti corgi. Mun hienot ja tottelevaiset säntäsivät suoraan sen luokse, Joiku tuli kutsuttaessa pois, mutta eräs ropo olisi niin kovin halunnut tehdä tuttavuutta tuohon hampaitaan esittelevään corgiraukkaan. Onneksi corgin omistaja sai napattua Sumun remmin ja antoi sen minulle. Corgin omistaja ei näyttänyt olevan moksiskaan meiän koirien perseilystä, mutta voin vaan kuvitella mitä traumoja se koiraparka sai.

Kotiin päästyä nuo olikin sitten niin mielinkielin. Molemmat tuli kiehnäämään naama virneessä korvat lintassa mun jalkoihin häntä vispaten. Pitäisihän mun ajatella, että no joo koiranomistajana vaan pitää osata varautua siihen, ettei noi putkiaivot ehkä koskaan ole täydellisessä hallinnassa. Vaikka Sumu hetkeä aiemmin olisi tokotreeneissä ignoorannut ohimenevän koirakon, saattaa se seuraavana hetkenä olla popsimassa jotain pikkukoiraa suuhunsa.

Tilannetta ja mun käsitystä siitä kuinka hyvä koiranomistaja olen ei myöskään kohottanut yhtään se, että nuo Äly ja Väläys päättivät järjestää ilmiriidan lattialle tippuneesta frolicista. Oikeesti mitä helvettiä. Nuo kaksi ei koskaan ole tarkoituksella olleet toisilleen, tai kenellekkään niin, että "KUOLE PASKA KUOLE", mutta nyt sitten yhden frolicin takia sain kiskoa Joikun selkäturkistaan irti Sumusta.

Voi jessus. On se hienoa, jokainen päivä on uusi yllätävä seikkailu ja sitä rataa. Minäkin teitä Riemu ja Idiootti.