Ehkä me melkein osataan...


Varsin tylsä maanantai. Eipä kesälomalla paljoa ole tekemistä. Onneksi on sentään koirat. Joikua varmistelen sen suhteen, että se tosiaan on koevalmis, eli kokeenomaista treeniä.

Jätettiin luoksepäästävyys, paikallamakuu ja hyppy tekemättä, jotka nyt kuitenkin on aika vahvoja liikkeitä. Eli tehtiin seuraamiset, maahanmeno, luoksetulo ja heheh, seisomistakin yritettiin. Molemmat seuraamiset tehtiin kaavalla (välimatkat vain suurinpiirtein) 10m eteenpäin, käännös vasempaan, 8m, täyskäännös, 5m, 5m juoksu, 2m käyntiä, käännös oikeaan, liike seis. Teki tosi kivaa työtä, piti kontaktia yllä, ei laamaillut tai edistellyt. Vasempaan käännöksien jälkeen jäi hieman lagimaan, joten sitä pitää vielä treenata, ainakin näin ohjaajan osalta... Liikkeestä maahanmenossa mitään ongelmaa, juuri kun oltiin lähdössä liikkeelle, ohi meni   Joikun 'entinen' paras kaveri karjalankarhukoirauros Vallu. Joiku huomasi Vallun ennen mua, mutta ei lähtenyt mihinkään. Silloinkaan kun Vallu palasi juuri ennen kuin aloitettiin liikkeestä seisominen.
Luoksetulon teki vauhdikkaasti, siinä ei mitään erikoista. Seisomisessa tajusin, nyt, vihdoin, että se, että tuo menee maahan, saattaa johtua siitä, että annan 'seiso'-käskyn liian samanlaisella äänellä kuin 'maahan'-käskyn! Nyt kokeilin antaa sen ihan eri tavalla, korkealta, hilpeästi, niin tuo jäi seisomaan!!
Vapautin Joikun ja pelleiltiin hetki jotain, sitten kokeilin, otin sen viereen seisomaan, tehtiin pari metriä seuraamista, sanoin taas 'seiso' samalla tavalla ja se ei mennyt maahan! Vähänkö jees. :)

Sitten aattelin tehdä Joikun kanssa jotain uutta. Otin kartion ja ohjasin tuon kiertämään sen. Uudestaan, uudestaan. Viiden minuutin jälkeen tarvitsi vain kädellä näyttää puolen metrin päässä niin Joiku kiersi sen. Sitten taukoa Joikulle ja kokeilin samaa Sumun kanssa. Sumu älysi homman melkein heti ja voi vitsi sillä oli kivaa saada tehdä jotain uutta ja haastavaa. Harjoiteltiin myös perusasentoa hieman. Tämän jälkeen vielä Joikun kanssa kiertämistä ja nyt mun ei tarvinnut enää liikkua ollenkaan, kädellä näyttää vähän ja yhdistin siihen jo 'kierrä'-käskyäkin.

Parista vanhasta näyttelystä

Huomasin, että täällähän ei ole vielä mitään Sumun kahdesta virallisesta näyttelystä! Joten myöhään on parempi kuin ei milloinkaan.

Kävimme 28. huhtikuuta, lauantaina, Lahti KV:ssa JUN-luokassa.
Tuomarina meillä oli Pirjo Hjelm ja tuloksena ERI/3!
Saatiin seuraavanlainen arvostelu:
Mittasuhteet oikeat, urosmainen. Hyvä urosmainen pää. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula. Vähän niukat kulmaukset edessä. Hyvä raajojen luusto. Riittävästi kulmautunut takaosa. Hyvä runko ikäisekseen. Liikkuu vähän takakorkeasti, edestä löysästi. Esiintyy kauniisti.
Tuolta näyttelystä ei ole yhtään Sumu-kuvia, mutta mulla (todella huonolaatuiset) on kuvat Sumun siskoista Surista, joka sai veljensä tapaan tuloksen ERI3 ja  Kulosta, joka sai EHn.

Sitten olimme siitä viikon jälkeen 5. toukokuuta, lauantaina, Tuomarinkartanon vinttikoiraradalla Suomen palveluskoiraliiton järjestämässä erikoisnäyttelyssä palveuskoiraroduille, sielläkin Sumu oli JUN-kehässä.
Tuomarina oli tällä kertaa Harri Lehkonen ja tuloksena EH/1.
Saatiin tämmönen arvostelu:
Kookas. Ikäisekseen erittäin vahva runkoinen uros. Hyvän muotoinen pää, hieman vaaleat silmät. Hyvä asentoiset korvat. Tasapainoiset kulmaukset. Häntä kaartuu hieman liikaa selälle. Hieman kihartuva selkäturkki. Esiintyy ryhdikkäästi. Liikkuu hyvällä askeleella.
Tuolta näyttelystä löytyy muutamia Sumu-kuvia.



Tokojuttuja

Sumun kanssa me varmaan alotetaan melkein kokonaan puhtaalta pöydältä osa jutuista. Esim. mun ei ois ikinä vielä pitänyt vaatia tuolta paikkamakuuta, edes paikallaan istumista. Seuraaminen lähetään rakentamaan eri tavalla ja taidampa perusasennossakin pitää vielä käsiavun hetken mukana. Tarkoitus ei ole tosta tehdä ihan pikkulasten juttua tuolle kuitenkaan, ei siinä olisi järkeä jo siinäkään kohtaa kun miettii, että toi koira on sellanen, että mitä haastavampaa, sitä kivempaa, mitä helpompaa, sen tylsempää. Nyt olisi määrä seuraavaksi treenata tuolle tiivis ja hyvä seuraaminen, koska nykyisestä en tykkää.



Joikun kanssa taas toisin. Mä en tiiä, ehkä mun koira on vaihtunut tai jotain. Toi oli steriloinnin jälkeen innokas ja teki kaikkea jeejee-asenteella, sitten se laantui ja toi oli suurimman osan ajasta niin evvk kun voi olla. Nyt taas, siitä on tullut niin innokas kun voi olla. Suorastaan sählä. Mitä mä kadehdin joskus niitä ihmisiä joilla on innokas koira joka reagoi pienimpäänkin liikkeeseen, mutta sehän on suorastaan rasittavaa! Toi ei paljoa kuuntele mitä sanon, esimerkkinä kun eilen otettiin luoksetulo ja pyysin sitten mutsia kuvaamaan. Sille vinkkasin, että joo nyt saa ruveta kuvaamaan, ei mitään, että olisin vielä koiraa kutsunut, niin eikös tuo nerokas sännännyt miun luokse. Nooh, ainakin intoa piisaa. Mistälie sitä löytynyt, tuo koira on aiemmin ollut tokon suhteen yhtä innokas kuin kuollut etana. Mä nyt sitten otin itteäni niskasta kiinni ja katoin koekalentereita. Montakohan lähellä olevaa koetta bongailinkaan ja pitää nyt sitten kattoa jos yhteenkään mahduttaisiin tai ehdittäisiin mukaan.

Joikun vauhdikas luoksetulo.

Laskeskelin, että montakohan pistettä me mistäkin liikkeestä saataisiin. Luoksepäästävyys aika varma kymppi, paikallamakuu voi olla täyskymppi, mutta siitähän lähtee piste tai kaksi jos koira ennakoi perusasennon? Tuo kyllä nykyään pysyy vahvasti. Otettiin treeniä lähikentällä, aika oli sellaset vähän reilu kaksi minuuttia, välimatkaa ehkä 25-30m. Sinä aikana meiän läheltä, parinkymmenen metrin päästä meni koira ja pari pyöräilijää. Tuo ei noussut tai tehnyt muuta kuin katseli sinne päin vaan. Seuraamisista mä en tiiä, toi seuraa tosi kivasti, ottaa perusasennon pysähdyksissä ja muuta, mutta koska oon treenannut noi kulmat ja muut hienoudet vähän miten sattuu, voi olla, että niistä lähtee piste tai pari. Joikun seuraaminen on kyllä kivaa, niin innokasta ja se on selkeesti mukana jutussa, kun taas ennen seuraaminen oli sellasta "kinostaa kovasti, mutta kai mä voin sun perässä laahustaa - jos nyt ihan pakko on". Että about tällasta nykyään:

Liikkeestä maahanmeno on meiän vahvimpia liikkeitä, niin vahva, että tuo välillä menee maahan jo hihnatta seuraamisessa. :| Mutta ei muuta ongelmaa, paitsi sitten se, minkä olen aiemminkin maininnut, että tuo ennakoi perusasennot. Oon kuitenkin keksinyt siihen kikan, että meen ite tarpeeks kauas koirasta, parinkymmenen sentin päähän, enkä ihan siihen viereen. Tuolloin on suurempi todennäköisyys, että se pysyy, eikä nouse istumaan. Luoksetulo on Joikun bravuuri. Siitä varmaan helposti saadaan täydet pisteet, kunhan tuo ei lähde hiippailemaan perään tai ennakoimaan käskyä, jota se onneksi harvoin tekee. Me ollaan treenattu luoksetuloa aina niin, että koira tulee suoraan sivulle, joten tuohan lähtee kaartamaan jo metriä ennen mua siihen sivulle - tämä paha?
Liikkeestä seisominen on meiän heikoin liike varmana. Ei siinä muuta, mutta tuo tykkää niin kovasti mennä maahan. Mutta kyllä mä jotain yritän siihen kikkailla, että se jäis seisomaan. Toi on niin herkkä, että pitää varmaan liimata kädet vartaloa vasten ja olla niin eleetön kuin mahdollista, etten antais tolle pienintäkään vinkkiä mihinkään maahanmenoon. Ja pitää vahvistaa tota SEISo-käskyä.
Hyppy on meillä aika vahva, ainoa heikko kohta taas - yllätys yllätys - että tuo sen perusasennon ennakoi, mutta nyt vaan kovaa ja vielä kovempaa treeniä sen välttämiseksi. :)

Mehän voitais just ja just ykkönen saada, jos saataisiin täydet luoksepäästävyydestä ja luoksetulosta, vapaana seuraamisesta 7 pistettä ja muista liikkeistä kahdeksan pistettä (olettaen, että noista ennakoinneista lähtisi kaksi pistettä ja kytkettynä seuraamisesta se sais kaheksan).

No mutta ilmoittelen tuon tänään jokatapauksessa 2. syyskuuta Hollolassa järjestettävään tokokokeeseen ja kattelin kalenterista muitakin, jos nyt viimein saataisiin tää homma käyntiin.

Kesälomailua

Pitkästä aikaa. Tämä blogi olikin jo unohtua - tai jotain.


Me ollaan vietetty koirien kanssa kesälomaa. Eli eipä olla oikein mitään jaksettu tehdä. Joikulta leikkelin karvoja hieman lyhyemmäksi, että sillä on nyt nätti kesäkampaus. Parina viimepäivänä tosin ollaan jaksettu vähän tokoilla. Mun niin pitäis jo tuo kokeeseen ilmoittaa, oikeastaan kyselinkin jos heinäkuun lopussa olevaan kokeeseen olisi paikkoja, mutta en ole vielä saanut vastausta - pitäisi varmaan soittaa, eikä laittaa sähköpostia. Ollaan kuitenkin menossa viimeistään syyskuussa Heinolaan ja sitten mahdollisesti lappalaiskoirien erikoisnäyttelyyn, ja sen yhteydessä sitten tokoilemaan.

Sumun kanssa ollaan yritetty treenata tokoa, mutta tällä hetkellä vähän jumittaa kun mä en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Sivulletulo sujuu ongelmitta, seuraaminenkin... Mun pitäis opetella tuntemaan tuo otus paremmin, että tietäisi mistä se kunnolla innostuu - siis muusta kuin ruuasta.

Joiku on tämän vuoden näyttelytauolla, se jo omaehtoisesti rupesi karvoja tiputtelemaan ja nyt kun minä vielä menin niitä saksimaan, niin nyt ei ainakaan mihinkään näyttelyyn mennä. Sumun kanssa kuitenkin, 22. heinäkuuta mennään Mäntsälään ja 11. elokuuta Tuomarinkartanon kesänäyttelyyn. Sitten suunnitelmissa oli, että mentäisiin 19. elokuuta Heinolaan ja 8. syyskuuta Porvooseen.

Varailtiin juuri eilen kanssa majoitukset lappalaiskoiraleirille, johon olisi tarkoitus mennä 15.-18. heinäkuuta. Mä en vaan tiedä miten noitten harrasteryhmien kanssa. Niitä on kolme kertaa ja tarjolla on agilitya, tokoa, rally-tokoa, junior handleria, jälkeä ja hakua. Ajattelin, jos tämä leiri keskityttäisiin ihan vain tokoon ja agilityyn, mutta toisaalta maastotkin houkuttelisi, samaten rally-toko...

Sisällön tarjoaa Blogger.