Treenityttää

Kahden viikon kirjoittelutauko ja mitäs meille kuuluu. No meille kuuluu kylmintä maaliskuuta sitten viiteenkymmeneen vuoteen - kuten varmaan monella muullekkin. Mutta eipä se ainakaan minun treeni-intoa kaada, päinvastoin: mulla on hirveän kova treenikuume. Eikä koiratkaan pistä pahakseen, että treenataan monta kertaa päivässä.

Tavoitehan Sumun kanssa olisi nyt päästä viimein ne tokokokeet korkkaamaan. Olen jo no-life -ihmisenä miettinyt, että josko tuon vappuna olevaan kokeeseen veisin. Alokasluokka kun tuntuu kaikin puolin olevan hanskassa. Paikkamakuussa ei moitittavaa, seuraamiset on hienoja, maahanmenoon voisi vielä kaivata enemmän ryhtiä ja asennetta, mutta se myös pitkälti riippuu minusta. Luoksetulo sujuu, vauhti on nopea ja sivulletulo sujuu ilman erillisiä käskyjä (kun kutsukäsky on "tulesivu" tai "sumutulesivu"). Seisominenkin menee jo kokonaisena, eikä hypyssäkään sen kummempia. Siitäkin kun vaan nami- ja pienet käsiavut häivyttelen pois niin se on oikein hyvä. Harmi vaan että yhteistuumin Supun kanssa mentiin hyppyeste hajottamaan...

Eikä se alokkaaseen lopu vaan me jo avoimin mielin tehdään avoimen luokan juttuja. Vihdoin olen kunnolla alkanut erityisesti kaukokäskyjä hiomaan. Vielä en ole mitään käskyjä niihin liittänyt, ihan vaan Sumun kanssa lattialla käsiavuin naksutellaan istu-maahan-istu-maahan-jne. Ja se jopa tuntuu oppivan jotain! Myös noutojuttuja ollaan taas tehty. Itse noutoa ei, mutta kapulan maasta ottamista, sekä "siirtymisiä" (en keksinyt parempaa sanaa) kapula suussa. Eli esim. koira menee seisomisesta istumaan kapula suussa. Yhteen kohtaan tuntui että tuolla aina leukalihakset löystyi siinä kohtaa kun sen piti tehdä jotain ja pitää kapulaa samalla suussa, mutta nyt onnistuu tekemään jo vaikeampiakin juttuja (kuten maassa makuusta seisomaan) kapulaa suussa pitäen. Tänään Sumu jopa ensimmäistä kertaa osasi kapulaa suussa pitäen siirtyä edestä seisomasta perusasentoon.

Ja eipä siinä avoimessa sitten olekkaan muuta kummaa. Paikkamakuut, seuraaminen, jäävät vähän haasteellisempia. Luoksetulossa pysähdys, sekä sitten nuo kaukokäskyt ja nouto. Ja hyppy on vaan helpompi kuin mitä se on alokkaassa. Hauskaa kun miun haaveet alkaa saada realistisuutta. Kohta mennään alokasluokkaan, vuoden lopussa päästään takuulla korkkaammaan avoin luokka. Ehkä me ensi vuonna jo uskaltaudutaan voittajiin, kuka tietää.

Kumpa vaan lumet sulaisi ja nämä pakkaset antaisivat periksi. Pääsisi tekemään pk-jälkihommiakin.

Saatiin viime lauantaina jopa muutamat treenikuvat kun päästiin valoisan aikaan treenaamaan ja kamerakin roikkui mukana. Kaikki kuvat on ottanut Mira Pennanen.


Seuraamisen liikkeelle lähtö:



Iloista maahanmenoa:




Ja suojeluporoilua:





1 kommenttia:

Suvi Lehto kirjoitti...

Teillekii Liebster.
http://korvakoirat.blogspot.fi/2013/04/liebster-blog-11-kysymysta.html

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.